Epäilin vahvasti vuodesta 2023 muodostuvan tapahtumaköyhän välivuoden. Kirjoitan parhaillaan neljättä romaania, joka ilmestyy syksyllä 2024. Kirjan ilmestyminen tuo mukanaan messuja, esiintymisiä ja muuta mukavaa. Koska en pukannut kirjaa tänä vuonna markkinoille, ajattelin koko kirjailijaelämäni huilaavan. Toisin kuitenkin ilokseni kävi.

Helmikuussa Harri Erkki on kirjoitti Portti-lehteen 4/2022 arvostelun Marilynin kiehkurasta.

”Kivelä aloittaa absurdistisen tarinansa kuusikymmenluvulta ja presidentti Urho Kekkosen mietteiltä. Hän ei kuitenkaan kunnioita historiaa vaan on valmis muuttamaan kaiken.
Kivelä on sujuva kirjoittaja, ja tarina on paitsi hauska myös sopivasti allegorinen niin että pläjäyksen lukee todella mielellään.”

Helmikuussa ilmestyi myös YouTubeen video, jossa itse Gene Simmons kertoi vinkkejä suosikkikirjoistaan.

Talven jäädessä taakse englantilainen lavarunoilija Andy Willoughby saapui Helsinkiin kirjansa julkaisua juhlistamaan. Willoughbyn lisäksi tapahtumassa esiintyi hänen suomalaisia runoilijakollegoita ja ystäviä vuosien takaa. Esiinnyin siis pitkästä aikaa pääkaupungissa 18.5. ravintola Sörkan Ruusussa. Keikkani jälkeen allekirjoitin kustannussopimuksen Enostone kustannuksen Kalle Niinikankaan kanssa ensi vuonna ilmestyvästä romaanista.

Kesällä Marilynin kiehkurasta ilmestyi kirjabloggari Jokken arvio.

”Teksti soljuu hyvin. Keski-iän kyynisyydessänikin tämä oli helppoa luettavaa, mutta luulen, että nuorena olisin tykästynyt tähän vielä enemmän. Tässä on jotain samaa kuin Vexi Salmen Noomeissa ja Anssi Kelan Kesä Kalevi Sorsan kanssa.”

Koko arvostelu linkistä: Jokken runonurkka

Kesä toi mukanaan puistokeikan. Esiinnyin 15.7. Turussa yksityistilaisuudessa. Esitin runoja yhdessä kitaristi Toni Degerlundin kanssa. Ilma oli mitä parhain ja tunnelma kesäisen rento. Mukavassa puistotapahtumassa esiintyi itseni ja Degerlundin lisäksi myös Spilled Milk Society -yhtye.

Elokuussa toimittaja Ilkka Lappi uskaltautui kanssani syvälle Katariinanlaakson metsään. Minua haastateltiin Aamuset-lehden Mun huudeilla -juttusarjaan.

Syyskuussa uutisoitiin, että EU aikoo kieltää silakan kalastuksen Suomessa. Totuus on tarua ihmeellisempää! Olin ennustanut asian jo edellisenä vuotena ilmestyneessä Marilynin kiehkura -kirjassani. YLEn Turun Radion aamulähetyksessä toimittaja Kalle Talonen epäili vino hymy suupielessään minun junailleen koko uutisen saadakseni kirjalleni nostetta. Kivasti nostetta tulikin. Kirjastojen varausjonot kasvoivat ja kirjaa meni kaupaksi kustantajani mukaan hyviä määriä. Ensimmäinen painos on myyty lähes loppuun. Iso kiitos kaikille kirjan ostaneille.

Syksy toi tulleessaan lisää esiintymisiä. 28.10. suunnistin Helsingin Kirjamessuille, jossa osallistuin Suomen Kirjailijaliiton järjestämään keskusteluun aiheena runouden tulevaisuus yhdessä Tuija Välipakan, Sanna Karlströmin ja Arto Lapin kanssa.

23.11. keskustelin Kaarinan kirjastossa Lähiseudun merkityksestä kaunokirjallisuudessa. Kanssani aiheesta pähkäilivät lounaissuomalaiset kirjailijat Teija Veijola, Heikki Palmu ja Harri Kumpulainen.

Joulukuu sisälsi kaksi erikoiskeikkaa legendaarisen Vihan muna -yhtyeen kanssa. En ole aikaisemmin esiintynyt kyseisen bändin kanssa, mutta kaikki sujui kuin olisin tuntenut tyypit jo pitkään. Niin yhteinen vetomme lavalla kuin juttumme takahuoneessa loksahtivat paikoilleen helposti ja luontevasti. Mukavia miehiä ja upea bändi. Kiitos Vihan Muna: Hoss Siivonen, Olli Kauniskangas ja Pekka Eskelinen

8.12. Pub Hämeenportti, Somero
9.12. Kulttuuritalo Villi, Salo

Vuoden loppupuolen mukavia yllätyksiä oli Uutisvuoksi-lehden juttu, jossa Mika Kähkönen kertoi kirjavinkkaamisesta. Pidän kaimani sanoja erittäin suuressa arvossa. Kähkönen on kirjastoalan ammattilainen, eikä hänen sanomisiaan sovi epäillä. Kannattaa myös tutustua herran blogiin: https://rajatapauksia.wordpress.com/

Vuoteen mahtui upeita kohtaamisia ja mukavia esiintymisiä. Nyt vuoden vaihtuessa kirjailijoiden päälle on langennut uuden hallituksen toimien myötä tummia pilviä. Lukemisen ja lukutaidon puolesta pidetään kauniita salonkipuheita, mutta todelliset teot kertovat lyhytnäköisyydestä, tietämättömyydestä ja pahimmillaan silkasta tyhmyydestä. Sekoilu e-kirjojen lainauskorvauksien jaosta, pienilevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen lakkauttaminen ja kirjojen alvin nosto ovat epäreiluja iskuja vyön alle.

Kaikesta huolimatta haluan uskoa tulevaisuuteen. Neljäs romaanini ilmestyy ensi vuoden syksyllä. Odotukset ovat korkealla. Jos olet lukenut Marilynin kiehkuran, on tulevan romaanini tyylilaji sinulle tuttu. Ruuvia mielettömyyden suuntaan kierretään entistä tiukemmalle. Uskomattomia juttua tapahtuu varmasti myös vuonna 2024.

Hyvää tulevaa vuotta.

Mika Kivelä
31.12.2023, Katariinanlaakso, Turku

(Kuvat juttuun napsivat: Kalevi Mäki, Tapani Kinnunen, Helena Hauta-aho, Suomen Kirjailijaliitto, Ilkka Lappi, Sirpa Kivelä, Timo Lappalainen)