Metalliluola.fi -sivustolla Pete Alander on arvioinut Alibin. Olen erittäin otettu arvostelusta, varsinkin kun olen raskaamman musiikin ja sen ilmiöiden ystävä itsekin. Asiasta tekee vielä merkittävämmän se, että tämä on ensimmäinen kerta, kun Metalliluolassa arvostellaan runokirja. Raja-aidat kaatuvat, kun eri taiteenlajit lyövät kättä.

Oma missioni on aina ollut viedä runoa alueille, joissa se on… voidaanko sanoa hieman vieras laji. Runoutta pidetään usein stereotyyppisesti vaikeana ja elitistisenäkin taiteenlajina. Se voi olla sitäkin, mutta itse olen halunnut kertoa sen monimuotoisuudesta. Sen takia olen vuosien saatossa esiintynyt paikoissa, joissa runous ei ole tuttua, esimerkiksi lähiöpubeissa. Mikään ei ole parempaa palautetta kuin saada kuulla toteamus siitä, ettei lukija tai kuulija voinut kuvitellakaan runouden voivan olla myös tällaista.

Jos kuulen itseäni kutsuttavan katurunoilijaksi tai lähiörunoilijaksi, otan sen kohteliaisuutena.

Pete Alander kirjoittaa arvostelussaan:

”En ole koskaan arvioinut runokirjaa ja myönnän tämän olevan vaikeampaa kuin ajattelin. Runous on kulttuuriltaan mielenkiintoista, mutta kauttaaltaan haastavaa. Paikoin leppoisaa luettavaa ja paikoin vimmatun vaikeaa.

Uskallan suositella teosta kenelle tahansa rock-henkiselle elämää pohtivalle ajattelijalle melkein ikään ja sukupuoleen katsomatta. Kyseessä on kuitenkin keski-ikäisen ukonretaleen elämästä kertovaa lyriikkaa, jota allekirjoittaneen on helppo hahmottaa ja kokea kaukaista sielunveljeyttä kirjoitetun sanan kanssa.”

Koko arvostelu luettavissa linkistä: https://metalliluola.fi/runokirja-mika-kivela-alibi-enostone-kustannus-2021/